Astma on pitkäaikainen hengitystiesairaus, joka vaikuttaa keuhkoihin ja hengitysteihin. Sairaudessa ilmatiet turvotuvat ja kutistuvat, mikä vaikeuttaa hengitystä ja aiheuttaa erilaisia oireita. Astma voi kehittyä missä tahansa iässä, vaikka se usein alkaa lapsuudessa.
Astman tyypilliset oireet ovat yskä, hengenahdistus, rinnan puristava tunne ja vinkuna hengityksessä. Oireet voivat vaihdella kevyistä lieviin ja niiden ilmaantuminen voi olla satunnaista tai jatkuvaa. Joillain astmaatikoilla oireet pahenevat yöllä tai fyysisen rasituksen aikana.
Astman laukaisevina tekijöinä voivat toimia allergiat, infektiot, kylmä ilma, fyysiset kuormitukset ja stressi. On tärkeää tunnistaa omat henkilökohtaiset laukaisijat, jotta voidaan vähentää oireita ja ehkäistä astmakohtauksia.
Astman hoito perustuu lääkitykseen, joka voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: pysyvään hoitoon ja äkillisen avun lääkkeisiin. Pysyvän hoidon lääkkeet otetaan säännöllisesti, vaikka oireita ei olisi, kun taas äkillisen avun lääkkeet käytetään astmakohtauksen yhteydessä.
Kortisonihiuskaasut ovat yleisimpiä pysyvän astman hoidon lääkkeitä. Ne vähentävät ilmateiden turvotusta ja estävät astmakohtauksia. Suositeltuja tuotteita Suomessa ovat esimerkiksi beklometasoni- ja flutikasonipitoiset lääkkeet.
Beetasalpaajat ovat toinen tärkeä pysyvän hoidon lääketyyppi. Ne laajentavat ilmateitä ja helpottavat hengitystä. Näistä salmeterolilla varustetut inhalaattorit ovat yleisiä Suomessa.
Astmakohtausten hoidossa käytetään nopeasti vaikuttavia beetasalpaajia, joista albuterol on tunnetuin. Näitä lääkkeitä kutsutaan myös pelastus- tai pika-avun lääkkeiksi, ja ne tulisi aina olla helposti saatavilla.
Allerginen astma liittyy allergeenien, kuten siitepölyn, eläinten karvojen tai pölyn, altistukseen. Tämän tyypin astman hoidossa keskeistä on allergigeenien välttäminen ja usein allergiaan kohdistuva lääkitys. Allerginen astma voidaan hallita säännöllisellä kortisonihoitolla ja tarvittaessa antihistamiineilla. Monille allergiaa sairastaville apua on myös immuunihoidoissa, jotka vähentävät kehon herkkyyttä allergeenille.
Ponnistusastma ilmaantuu usein fyysisen kuormituksen aikana tai sen jälkeen. Urheilijoille ja aktiivisesti liikkuville ihmisille tämä voi olla erityisen häiritsevä tyyppi. Ponnistusastma hallitaan usein nopeasti vaikuttavilla beetasalpaajilla ennen harjoittelua. Oikea lämpeneminen ennen liikuntaa on tärkeää oireiden ehkäisemiseksi.
Lapsiastma on yleisin astmatyyppi lapsilla. Monet lapset kasvavat yli astmastaan, mutta säännöllinen hoito on tärkeää. Lasten astman hoitoon käytetään samoja lääkkeitä kuin aikuistenkin, mutta annokset ovat pienempiä. Aikuisten myöhemmin alkava astma liittyy usein työssä altistuville aineille tai pitkittyneille infektioille. Tämän tyypin astman diagnoosi voi tulla yllätyksenä, mutta hoito on yhtä tehokasta.
Astman diagnoosi perustuu oireisiin, potilaan potilashistoriaan ja erilaisiin testeihin. Lääkäri kysyy pitkäkestoisista oireista ja niiden laukaisuista, jotta voidaan kartoittaa astman todennäköisyys.
Spirometria on tärkein tutkimusmenetelmä astman diagnoosiin. Se mittaa keuhkojen toimintaa ja ilmavirtojen vastusta. Tutkimus on yksinkertainen ja kivuton, eikä se vaadi mitään erityisiä valmisteluja.
Piikkitesti voi auttaa allergisen astman diagnoosissa. Se paljastaa allergeenit, jotka voivat laukaista astmakohtauksia. Testi tehdään pienillä pistoilla iholle, ja reaktiot näkyvät muutamassa minuutissa.
Astman säännöllisen seurannan yhteydessä käytetään huippu-vuontamittaria, joka mittaa keuhkojen toimintaa kotona. Säännöllinen mittaaminen auttaa havaitsemaan astman pahenemisen ajoissa. Veritutkimuksilla voidaan määritellä IgE-antiaineiden tasoja, mikä auttaa allergisen astman tunnistamisessa.
Astman hallinnassa elämäntapamuutokset ovat yhtä tärkeitä kuin lääkitys. Laukaisijate välttäminen on ensimmäinen askel astmakohtausten ehkäisemiseen. Tämä voi tarkoittaa allergigeenien poistamista kotoa tai rasitusta aiheuttavien tilanteiden välttämistä.
Säännöllinen liikunta on suositeltavaa, vaikka ponnistusastma olisi ongelma. Oikea lämpeneminen ennen harjoittelua ja väärä lääkitys ennen ponnistusta auttavat harjoittelun sietämiseen.
Stressin hallinta on tärkeää, koska stressi voi laukaista astmakohtauksia. Rentoutumisen tekniikoita, kuten joogaa ja meditaatiota, voidaan käyttää päivittäisessä elämässä.
Terveellinen ruokavalio tukee hengitystieterveyttä. Antioksidanteja sisältävät elintarvikkeet voivat auttaa ilmateiden turvotuksen vähentämisessä. Riittävä nesteytyneisyys on myös tärkeää astmatikoille.
Kotona tehtävät parannukset voivat merkittävästi parantaa astman hallintaa. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat:
Jokaisen astmatikolle tulisi olla henkilökohtainen astmasuunnitelma, jonka hän on kehittänyt lääkärinsä kanssa. Suunnitelma sisältää tietoa jokapäiväisestä lääkityksestä, oireiden tunnistamisesta ja astmakohtauksen hoidosta.
Astmasuunnitelmassa kuvataan vihreä, keltainen ja punainen vyöhyke. Vihreä vyöhyke tarkoittaa hyvää hallintaa ja oireettomia päiviä. Keltainen vyöhyke vaatii huomiota ja lääkityksen säätöä, kun taas punainen vyöhyke merkitsee äkillisen avun tarvetta ja vaatii välittömiä toimenpiteitä.
Astmakohtauksessa tulee käyttää pika-avun lääkettä ja istua pystyasentoon. Jos oireet eivät lievity muutamassa minuutissa, tulee hakea ammattiapua. Kohtauksissa henkilön rauhoittaminen ja lohtaminen ovat tärkeitä.
Ensiapu-osaaminen astmakohtauksen yhteydessä voi pelastaa hengen. Jokaisen astmatikolle läheisen henkilön tulisi tietää, kuinka toimia hätätilanteessa. Pelastuslaitoksen ja terveydenhuollon ohjeet on hyvä tuntea.
Säännölliset lääkärin käynnit ja astmaopetus auttavat henkilöä hallitsemaan sairauttaan paremmin. Apteekissa saa myös hyödyllistä neuvontaa lääkkeiden käytöstä ja astman hallinnasta. Suomalainen terveyspalvelu tarjoaa kattavaa tukea astmaatikoille ja heidän perheelleen.
